Isompi tauko reissun etenemiseen

Suomen kiertämisen projekti menee nyt jäihin vähäksi aikaa. Matti onnistui saamaan oikean polven rikki useammalla tavalla sählykentällä. Leikkaus on nyt takana, mutta kuntoutus kestää vielä pari vuotta. Tämän vuoden osalta rinkan kantaminen on siis ainakin poissa kuvioista. Kesällä 2011 homma toivottavasti taas jatkuu uudella innolla ja paremmalla polvella. Tänä vuonna retkeily keskittyy makkaran paistamiseen nuuksiossa.

Kuvia pakkasreissusta

Tuossa kuvassa on Matin majoite täynnä tavaraa ja valmiina pakattavaksi rinkkaan.


Ylläolevassa kuvassa mika on purkamassa omaa majoitettaan.

Nurmijärvi

Projektin tähän asti kylmin etappi takana ja Nurmijärvi saavutettu. Ei huomattu lautakasoja. Opettavainen reissu oli tämäkin.

Testattiin Kelly Kettleä vedenkeittovälineenä ja lumensulatusvälineenä. Lopputulema, että ensimmäiseen ihan ykkönen ja toiseen taas ei. Lisäksi se kaatuu helposti, mutta teekkaripatentilla varmaan ratkeaa se. Lunta kun ei sinne sisään helposti saa. Ja kun lunta pitäisi sulattaa, että saa juomavettä, niin tämä on ongelma. Onneksi oltiin ladattu reippaasti kuumaa vettä termareihin lähtiessä, niin ei hätää tullut. Lisäksi Perttulassa oli erinomainen kioski, jossa mukava myyjä keitteli vettäkin termariin.
Että jos poikkeatte Perttulaan, niin poiketkaa kioskiinkin. Varavälineenä oli mukana Esbit-keitin, mutta oli sen verran hidas, että kun oikeaa hätää ei ollut, niin mentiin vähän matkaa ilman vettä. Jatkossa otetaan bensakeitin mukaan jos tarvitsee sulatella lunta.

Yövyttiin Perttulan lähellä metsässä, paikassa jonka nimi paljastui myöhemmin viinakojunmäeksi. Vihdissä oli ilmeisesti ollut samana yönä 25 astetta pakkasta, eikä nukkuessa kyllä kuuma tullut. Varpaat tahtoivat palella ja muutenkin oli vähän huono yö. Varvasongelman ratkaisin laittamalla toppahousut jalkojen päälle, mutta aamulla ei olo kaikkein virkein ollut. Todettiin, että jatkossa varmaan mennään tosi kylmillä keleillä teltalla. Tosin tämä päätös tehtiin ennen kuin kuultiin, että kuinka kylmää oikeasti oli ollut. Näkee sitten.

Jatkossa kylmällä täytyy kyllä varustautua vähän paremmin käsien ja jalkojen suojeluun. Käsissä oli hiihtohanskat ja niiden päällä rukkaset, mikä toimi muuten hyvin, mutta leiriä kasatessa ja purkaessa joutui ottamaan monta kertaa hanskat pois. Kun pakkasta on päälle 20 astetta, niin olisi kiva, että olisi yhdet niin ohuten hanskat, ettei niitä tarvitse ottaa ollenkaan pois. Tai sitten vehkeet olisi varustettu niin, että niitä saa hanskoillakin säädettyä.

Jaloissa taas ongelma oli se, että ei vaan ollut tarpeeksi eristettä. Huopavuori pitäisi varmaan hommata, tai jotkut taukokengät. Kävellessä jalat olivat ihan lämpimät, mutta tauoilla ei voinut olla paikallaan pitkään.

Suunnitelmissa oli, että jos kaikki menee hyvin, niin ollaan kaksi yötä ja mennään Hyvinkäälle, mutta ei mennyt, joten oltiin yksi yö ja mentiin Nurmijärvelle. Onneksi tuli monta ongelmaa samaan reissuun, niin tuli tehokas oppimiskokemus.

Seuraavaa etappia valmistellessa

Ensi viikonloppuna olisi suunnitelmissa jatkaa etenemistä. Jonkin verran jännitystä tuo kylmä keli, kun sen on luvattu painuvan melkein pariinkymmeneen pakkasasteeseen. Silti ei olla luopumassa riippumattojen käytöstä ja mulla on pakattuna jo neljä makuualustaa, toivottavasti on riittävästi eristävyyttä. Kommandopipokin pitäisi vielä hankkia, jotta ei poskipäät jäädy kovin pahasti. Riippumaton sadesuojaratkaisua ollaan tosin vaihtamassa, kun ei oleteta vesisateen pahasti yllättävän. Potentiaalisia vaihtoehtoja on tällä hetkellä lakana tai hyttysverkko, saa nähdä mihin päädytään.

Tavoitteena on ainakin yhden yön vietto metsässä ja jos kaikki menee hyvin niin jatketaan matkaa ja ollaan toinenkin yö. Tähän mennessä ollaan opittu, että liian tarkkaa tavoitepaikkaa tai muutakaan suunnitelmaa ei kannata tehdä, koska siihen ei kuitenkaan päädytä, nyt todennäköisesti kuitenkin päädytään Nurmijärvelle tai Hyvinkäälle tai sitten jonnekin muualle.

Härkälä, Otalampi

Pieni hilpaisu tehtiin taas. Siikarannasta Nuuksion läpi Härkälään. Märkää ja pimeää oli, mutta mukavaa, kun kaikenlaiset vammat on kunnossa ja projektiakin pääsi viemään taas eteenpäin. Nuuksiosta otettiin kaikki ilo irti, kun ruuaksi oli makkaraa ja porsaanfilettä. Nuotiolla istuttiin Holma-Saarijärvellä, Kattilassa ja Iso-Parikaksessa, jossa myös yövyttiin.

Lähtökohdat eivät ehkä ihan parhaat olleet raskaan työviikon jälkeen, joka näkyi erityisesti varustautumisessa, puutteiksi havaitsin hammasharjan, vessapaperin ja tulitikut. Kaverin muuttaminen aamusta vei myös aika paljon mehuja, joten eteneminen ei äärimmäisen tehokasta ollut. Nuotiolla istuskeltiin kuitenkin tehokkaasti tuntitolkulla, joten reissun tarkoitus tuli täytettyä. Nuotio on kyllä kivempi kuin trangia. Trangian loimussa ei ole niin kiva lämmitellä.

Suurin osa etenemisestä tehtiin enempi vähempi pimeässä ja todettiin, että pimeään vuodenaikaan kannattanee koittaa hyödyntää valoisa aika tarkkaan. Suunnistaminen pimeässä metsässä on epätriviaalia. Onneksi oltiin Nuuksiossa. Spekuloitiin myös vahvempien otsalamppujen käytöllä.

Kokeilin saappaita vaellusvälineinä ja totesin, että aika kovat kävellä, mutta muuten hyvät. Ottaen huomioon, että vettä oli paikoin hyvinkin reilusti, niin oli hyvä, että päätin testata ne. Jatkossa ehkä jotkut lisäpohjalliset tai joitain, koska nyt oli kahdet sukat ja silti jalkapohjat olivat aika hellinä. Lisätestiä varmaan, jos lähdetään märännäköisenä aikana metsään.

Riippumattosysteemeissä todettiin, että luovutaan yrityksestä kääriä eristettä sen ympäri. Tämän kokeilun perusteella tulee niin paljon painoa, ettei kannata. Seuraavaksi kokeillaan makuualustaratkaisuja. Eiköhännäistä vielä hyvät saada.

Noux

Nuuksioon on jo matkamiesten tie vienyt. Lyhyt pätkä, mutta paljon tuli testattua. Matkattiin siis Siuntion asemalta Kylmälän kautta Siikarantaan. Haapajärven kirkon portailakin taukoiltiin ja pääsin muistelmoimaan häitä. Aika paljon oli mukavaa soratietä, mutta asvalttiakin riitti ja vähän päästiin tekemään omiakin polkuja. Ötökät eivät enää olleet riesana paitsi hirvikärpäset, jotka tuhosivat hermoja kyllä tehokkaasti.

Oleellisimpana tuli testattua polvi, joka kesti kulkemisen. Kovin pitkää päivämatkaa ei tehtykään, ettei tule takaiskuja, mutta oli kiva, että pääsi kivuttomasti perille.

Testattua tuli myös Clas Ohlsonilta ostettu noin kolmen euron sadeviitta, joka pääsee kyllä mukaan jatkossakin, suojasi sateelta tarpeeksi ja hengittää paremmin kuin takki.

Polven testaamiseen liittyen tuli testattua myös kahdet kengät, koska arvo oli, että paljon kävelyä sandaaleilla oli osasyy polviongelmiin. Olen koko kesän käyttänyt Partioaitasta parilla kympillä ostettuja avantosukkia, kun ajattelin testata, että jos ihan toisenlaisilla kengillä kävely hyödyttäisi jalkoja ja nyt otin ne testiin reissussakin, jos vaikka säästäisivät polvia. Polvista en tiedä, mutta jalkapohjat olivat kovilla, kun hiekkatien ja jalkapohjan välissä oli vain pari milliä jotain pehmeää kumia. Ja reissun lopussa ei sitäkään, kun pohjat kuluivat puhki. Hyvin palvelivat kuitenkin. Toiset testatut tossut olivat valkoiset Converset, ei ihan niin kevyet, kuin nuo edelliset, mutta kyllä niistäkin kivet tuntuivat läpi, kun ensin oli jalat noilla toisilla pehmittänyt. Uudet kun olivat, niin rupesivat pikkuvarpaat tulemaan kipeiksi, mutta muuten toimivat hyvin. Kokonaisuudessaan kulkeminen toimi hyvin, kun vaihtoi välillä kenkiä.

Dramaattisin testi oli riippumattotesti, hommattiin kolmenkympin riippumatot ja yövyttiin niissä. Sadesuojat värkättiin starkilta ostetusta muovsta, joka oli alunperin hommattu suojaamaan kämppää maalivaurioilta. Painaa about 25g per neliö, joten kevyttä kamaa. Ei älyttömän kestävää, mutta päätettiin, että nukutaan sen verran syvällä metsässä, ettei tuuli haittaa. Sadesuojan kokoa ja muotoa pitää vähän säätää ja muutenkin majoittautumisen yksityiskohtia kehittää, mutta todettiin, että tähän käyttöön ihan ehdottomat välineet ainakin näillä keleillä. Kokeiltavaksi jää, että kuinka toimii sitten kylmemmällä. Telttaa ei jatkossa oteta mukaan kuin erikoistapauksissa. Ja kylmässä, jos talviyöpyminen ei tuossa toimi. Oli ihan mukava nukkua ja painoa säästyi kilon verran, joten varsin bueno väline. Lisäpinnoja siitä, että pystyttäessä ei tarvitse kökkiä vaan voi seistä suorana.

Tavaramäärä oli jo sen verran pieneksi saatu, että kokeilin ihan periteistä reppua kantolaitteena. Toimi kyllä, mutta kyllä se pieni rinkka taitaa silti tulla jatkossa mukaan. Luulen, että lantiovyö korvaa lisäpainon. Tavaraa oli muutenkin jo alle kymmenen kiloa ainakin ilman vesiä.

Tämmöistä tällä kertaa. Seuraava kerta on ennemmin tai myöhemmin, riippunee paljon siitä, että koska jälkikasvu päättää syntyä.

Hifishifishifis ja vastoinkäymisiä

Polvi laukesi, niin tuli taukoa tähänkin toimintaan. Parempaan päin menossa, joten ehkä lähiaikoina pääsee taas vähän eteenpäin.

Mutta hifistely jatkuu. Nyt koitetaankin jo dramaattisempia kevennysmenetelmiä, kun testiin tulevat riippumatot. Jos kaikki menee kuin elokuvissa, niin lyhyille reissuille ei tarvita telttaa eikä makuualustaa, kunhan saa tuohon säädettyä sadesuojan. Pari kiloa tipahtaisi kamojen paino heti.

Tuota voi koittaa hifistää talvikäyttöönkin ja muuta. Hifishifis jatkuu siis teemana tiukasti.