Nuuksioon on jo matkamiesten tie vienyt. Lyhyt pätkä, mutta paljon tuli testattua. Matkattiin siis Siuntion asemalta Kylmälän kautta Siikarantaan. Haapajärven kirkon portailakin taukoiltiin ja pääsin muistelmoimaan häitä. Aika paljon oli mukavaa soratietä, mutta asvalttiakin riitti ja vähän päästiin tekemään omiakin polkuja. Ötökät eivät enää olleet riesana paitsi hirvikärpäset, jotka tuhosivat hermoja kyllä tehokkaasti.
Oleellisimpana tuli testattua polvi, joka kesti kulkemisen. Kovin pitkää päivämatkaa ei tehtykään, ettei tule takaiskuja, mutta oli kiva, että pääsi kivuttomasti perille.
Testattua tuli myös Clas Ohlsonilta ostettu noin kolmen euron sadeviitta, joka pääsee kyllä mukaan jatkossakin, suojasi sateelta tarpeeksi ja hengittää paremmin kuin takki.
Polven testaamiseen liittyen tuli testattua myös kahdet kengät, koska arvo oli, että paljon kävelyä sandaaleilla oli osasyy polviongelmiin. Olen koko kesän käyttänyt Partioaitasta parilla kympillä ostettuja avantosukkia, kun ajattelin testata, että jos ihan toisenlaisilla kengillä kävely hyödyttäisi jalkoja ja nyt otin ne testiin reissussakin, jos vaikka säästäisivät polvia. Polvista en tiedä, mutta jalkapohjat olivat kovilla, kun hiekkatien ja jalkapohjan välissä oli vain pari milliä jotain pehmeää kumia. Ja reissun lopussa ei sitäkään, kun pohjat kuluivat puhki. Hyvin palvelivat kuitenkin. Toiset testatut tossut olivat valkoiset Converset, ei ihan niin kevyet, kuin nuo edelliset, mutta kyllä niistäkin kivet tuntuivat läpi, kun ensin oli jalat noilla toisilla pehmittänyt. Uudet kun olivat, niin rupesivat pikkuvarpaat tulemaan kipeiksi, mutta muuten toimivat hyvin. Kokonaisuudessaan kulkeminen toimi hyvin, kun vaihtoi välillä kenkiä.
Dramaattisin testi oli riippumattotesti, hommattiin kolmenkympin riippumatot ja yövyttiin niissä. Sadesuojat värkättiin starkilta ostetusta muovsta, joka oli alunperin hommattu suojaamaan kämppää maalivaurioilta. Painaa about 25g per neliö, joten kevyttä kamaa. Ei älyttömän kestävää, mutta päätettiin, että nukutaan sen verran syvällä metsässä, ettei tuuli haittaa. Sadesuojan kokoa ja muotoa pitää vähän säätää ja muutenkin majoittautumisen yksityiskohtia kehittää, mutta todettiin, että tähän käyttöön ihan ehdottomat välineet ainakin näillä keleillä. Kokeiltavaksi jää, että kuinka toimii sitten kylmemmällä. Telttaa ei jatkossa oteta mukaan kuin erikoistapauksissa. Ja kylmässä, jos talviyöpyminen ei tuossa toimi. Oli ihan mukava nukkua ja painoa säästyi kilon verran, joten varsin bueno väline. Lisäpinnoja siitä, että pystyttäessä ei tarvitse kökkiä vaan voi seistä suorana.
Tavaramäärä oli jo sen verran pieneksi saatu, että kokeilin ihan periteistä reppua kantolaitteena. Toimi kyllä, mutta kyllä se pieni rinkka taitaa silti tulla jatkossa mukaan. Luulen, että lantiovyö korvaa lisäpainon. Tavaraa oli muutenkin jo alle kymmenen kiloa ainakin ilman vesiä.
Tämmöistä tällä kertaa. Seuraava kerta on ennemmin tai myöhemmin, riippunee paljon siitä, että koska jälkikasvu päättää syntyä.
