Käytiinpä hilpasemassa Hetta-Pallas tai tarkemmin Hetta-Jeris. Hyvä reissu oli, vaikka ötökät vähän kiusasivatkin. Avotunturia arvosti normaaliakin enemmän. Onneksi sattui olemaan sellainen reitti, joka kulki paljon korkealla.
Kantapäämenetelmällä tapahtuva oppiminen jatkuu. Tällä kertaa kaverin sormen kautta opittiin, että haavansulkuteippiä mukaan. Täytyy varmaan joskus oikeasti perehtyä siihen, että mitä kaikkea ea-kamoissa pitää olla, koska tuntuu, että niistä tulee kantapääoppimista huomattavan säännöllisesti. Vähän vaikea selittää itselleen, että miksi ei oltu varauduttu hiukan isompiin haavoihin.
Ensiapukursseja voisi olla myös hyvä käydä. Aina ei ehkä ole lääkäriä reissukaverina.
Todettiin myös, että lääkäri on reissukaverina loistava juttu.
Jälleen todettiin myös se, että venyttely pitää tehdä joka ilta. Todettu kyllä kaikkien aikaisempienkin reissujen yhteydessä. Nyt tuli hyvää käytännön vertailuakin, kun alkuun jaksoi venytellä ja sitten ihan lopussa ei. Jalkaongelmat hyökkäsivät aika pian. Sitäpaitsi reisilihakset kuuluu kai voida erottaa luusta muustakin kuin siitä, että reiden pinnalla ei ole luuta.
Pari asiaa tuli testattuakin jatkoa varten.
1) Sandaalit on hyvät vaelluskengät kun kuljetaan polkua. Vaelluskengät eivät tuollaisella reissulla anna painolle vastinetta tarpeeksi ja jalatkin tuntuvat olevan enemmän vaarassa. Ilmeisesti kengässä on kuitenkin sen verran kosteaa. Sateessakin sandaalit toimivat, jalat vaan kannattanee välillä kuivatella.
2) Tehtiin omia lisää vain vesi-safkoja, jotka toimivat teknisesti, mutta reseptit vaativat säätämistä. Annokset olivat myös turhan isoja. Aamupalat tulee ainakin tehtyä jatkossa näin.
3) Vaippaharso on loistava retkipyyhe, kuten monet ovat kertoneet. Nyt se on myös kokeiltu. Kevyt ja kuivuu äkkiä.
Lisää testattavaakin keksittiin.
1) Öljyä messiin ja valmisannokset pienemmiksi. Varmaan olisi ollut selväkin asia, jos olisi pysähtynyt miettimään, mutta reissun päällä sen ainakin tajuaa, että lähes rasvaton ruoka on aika tyhmä asia.
2) Polkuvaelluksille ei vaelluskenkiä. Sandaalit toimii ja jos löytyisi jostain kevyet puolivarrelliset kengät, joita voisi kyllästää hiukan vedenpitäviksi, niin painossa säästyisi ja jaloissakin. Nyt ne vaelluskengät oli rinkassa painona liki koko reissun ja tuntui, että pari kiloa kevyempikin rinkka olisi kelvannut. Jonkunlaiset kengät täytyy kumminkin ottaa mukaan, koska ihan kaikissa risukoissa ei sandaaleilla viitsi mennä.
3) Keittimen minimointi. Jos varustautuisi keittämään vain vettä ja tekisi safkat niin, että ei tosiaan tarvitse kuin keittää vettä.
4) Yleinen grammahifistely. Satakiloisen äijän rinkkakin voi painaa, mutta silti olisi hyvä, että paino tulisi tarpeelliseksi katsotusta tavarasta, eikä siitä, että ei vaan tullut käytettyä järkeä. Liki kilon sai nipistettyä rinkan painosta, kun käytti hetken siviilikamojen valitsemiseen. Neljän hengen porukalla kannettiin metsästä pois toista kiloa leipää ja metua. Ellei kolmattakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti