Saavutettiin Siuntio. Ensimmäinen päivä meni muuten mukavasti, mutta hidasta kulkemista oli, kun tiet eivät vieneet ihan siihen suuntaan kuin haluttiin ja metsät ja suot eivät olleet kaikkein helppokulkuisimpia. 6 km neljässä tunnissa laskeskeltiin. Ei ehkä reuhdottu muutenkaan ihan apinanraivolla. Alkuperäisenä tavoitteena oli päästä Siuntion kirkonkylään ensimmäisenä iltana, mutta matkanteko oli siinämäärin hidasta, että 15 km jäi matkaa väliin. Ei siis ihan lasketusti mennyt, mutta ei suuresti haitannut. Erikoisia asioita ei paljoa tapahtunut, yhteen Seppo-nimiseen rinkkoja pelkäävään koiraan tutustuttiin.
Teltta lyötiin lähelle satunnaista järveä.
Liialliseen rehkimiseen ei toisenakaan päivänä sorruttu, vaan heräiltiin joskus puoli yhdentoista maissa ja liikkeellä oltiin jo ennen puoli yhtä. Satoi, joten vauhti oli reipasta ja tauot vähissä. Todettiin, että kesäsateissa shortsit ja t-paita on oikea varustus, mutta tauolle tarvitaan vähän lisävaatteita. 15 km Siuntion kirkonkylään meni kolmessa tunnissa, mutta polvi alkoi turvota ja asvaltillakävely verotti muutenkin jalkoja, joten käveltiin Siuntioon ja tultiin pois.
Kevyemmällä rinkalla oli kiva kävellä, ruokasysteemit toimi hyvin ja muutenkin oli kivaa. Sadetta toimintaympäristönä päästiin kokeilemaan pienessä mittakaavassa, ei aiheuttanut merkittävää lisähaastetta. Hiukan varustusta täytyy kyllä säätää jatkossa sateen varalle. Nyt ei oikein ollut taukovarusteita.
Varustuksen optimointi jatkuu muutenkin. Suunnittelin, että seuraavalle kerralle otan makuupussin tilalle lakanan. Ei kahise niin paljoa ja on tarpeeksi lämmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti